Erasmus+ projektissa “REBALANCE - Engaging Physiotherapists and gymnasts in the digital performance of their profession for distance guidance in physical exercise” selvitettiin kyselyn avulla asiantuntijoiden mielipiteitä ja kokemuksia etäohjaamisesta pandemian aikana. Heidän palautettaan hyödynnetään tulevan oppimisalustan kehittämisessä.

Kuten edellisessä artikkelissa “REBALANCE on käynnistynyt” mainitsimme, kyselyyn vastasi yhteensä 85 ammattilaista kuudesta eri maasta (n.70% naisia). Muita taustatietoja käsiteltiin samaisessa artikkelissa.

Kaikista vastaajista noin 4/5 (n=69) ilmoitti ettei heillä ollut aikaisempaa kokemusta digitaalisesta ohjaamisesta, etäohjauksesta tai etäterveydenhoidosta. Noin ¾ vastaajista (n=57) kertoi etteivät olleet saaneet mitään koulutusta digitaaliseen ohjaamiseen pandemia alkamisen myötä, 25% vastaajista (n=19) ilmoitti saaneensa epävirallista vertaiskoulutusta tai -ohjaamista käytettäviin ohjelmiin. Lähes puolet vastaajista (n=39) kertoi ohjaamisen määrä ei ollut riittävällä tasolla, 20% vastaajista kertoi saaneensa riittävästi ohjausta, joka tuli pääosin kollegoilta. Kyselyyn vastaajista enemmistö (n=59, 70%) ilmoittivat tarvitsevansa lisää koulutusta tulevaisuudessa digitaaliseen vastaanottotoimintaan ja sen soveltamiseen. Suuri osa vastaajista (80%) mainitsi hyödyntävänsä useampaa kuin yhtä yksittäistä teknologiaa työssään, sisältäen videoyhteydet ja muita online-kommunikaatiovälineitä. Noin puolet vastaajista (n=27) ilmoittivat hyödyntävänsä virtuaalitodellisuutta (VR) tai lisättyä todellisuutta (AR), tai molempia, ohjauksessaan.

Kaikista vastanneista 42% (n=36) kertoi saaneensa vähäisesti harjoittelua (0-5 kertaa) digitaalisissa ohjaamisessa pandemian alettua. Lisäksi, noin neljännes vastaajista (n=19, 23%) ilmoittivat saaneensa harjoittelua viidestä kymmeneen kertaa ja 35% (n=29) kertoivat saaneensa harjoittelua yli 10 kertaa. Suurin osa harjoittelusta (70%) kesti 45-60 minuuttia (Kuvio 1).

Yleisimmät vastaajien tunnistamat haasteet teknologian käytössä olivat läsnäolon puute, tekniikan käytön oppiminen, hybridimalli, jossa läsnäolo kasvokkain ja virtuaalinen läsnäolo yhdistetään, opetusmateriaalin vähäisyys, asiakkaille tarjottavan tarvittavan teknologian puute ja töiden järjestelyt kotiin. Hyvä ympäristö koskien teknisiä vaatimuksia, etätyön järjestyminen ja aikataulujen suunnittelu koettiin keskeisimmiksi teknologian käyttöä edistäviksi tekijöiksi asiakastyössä.

Noin 10% (n=9) vastaajista toi esiin, että asiakkaille koituvat lisäkustannukset estävät tai rajoittavat asiakkaiden osallistumista digitaaliseen ohjaukseen, kun taas 30% (n=26) ilmoittivat, että mahdollisilla lisäkustannuksilla ei ole vaikutusta asiakkaiden osallistumiseen. Huomioitava on, että 60% (n=53) vastaajista ei kuitenkaan ollut varma lisäkustannusten vaikutuksista. Ajankäytön tehokkuus, helppous ja mukavuus asiakkaalle, kustannustehokkuus ja innovatiivisuus olivat vastaajien mielestä parhaimmat digitaalisessa ohjaamisesta koituvat hyödyt. Haasteiksi digitaalisessa ohjauksessa tuotiin esiin asiakkaan ja muiden ammattiryhmien digitaitojen osaamisen tarve, teknologian käytön kalleus, verkkosisällön epävarmuus ja valikoimattomien applikaatioiden käyttö.

Vastaajien asiakkaista noin 48% oli 30 vuotta tai nuorempia, 37% olivat 31–50 vuotiaita ja loput 15% olivat yli 50 -vuotiaita (Kuvio 2).

Taulukko 1. Asiakkaiden kunto ja ohjausten sisältö

Asiakkaiden/ potilaiden kunto

• Neurologiset sairaudet (MS-tauti, Parkinsonin tauti, Aivohalvaus)
• Tuki- ja liikuntaelin sairaudet, erilaisia
  
• Diabetes
  
• Lihavuus
  
• Ammattilaisurheilu
  
• Pediatria
  
• Geriatria
  
• Kipu
  

Ohjausten sisältö

• Fysioterapia, 
• Liikuntaneuvonta, 
• Urheiluneuvonta, harjoittelu
• Terveyden edistäminen, fyysinen aktiivisuus
• Voimisteluharjoittelu
  

vastaajista kertoivat opastaneensa asiakkaita ja harjoitelleensa teknologian käyttöä asiakkaan kanssa ennen varsinaista ohjaustilannetta, puolet eivät olleet ennakkoon opastaneet tai harjoitelleet asiakkaiden kanssa. Vuoropuhelu ja kannustaminen ovat tärkeitä digitaalisessa ohjauksessa ja vastaajat olivatkin käyttäneet monipuolisesti eri palautekeinoja (mm. aktiviteetti kalenterit, kotitehtävät, suullinen palaute ja tavoitteiden asettaminen). Suurin osa vastaajista, lähes 75% (n=62) kertoi olevansa tyytyväisiä digitaaliseen ohjaukseen (Kuvio 3.).

Vastaajat arvioivat, että heidän asiakkaistaan suurin osa (80%) oli tyytyväisiä digitaalisiin ohjaustapaamisiin. Noin 30% vastaajista ei ollut kysynyt palautetta asiakkailtaan.

Vain 20% vastaajista (n=18) kertoi, että kansallinen ohjeistus oli käytettävissä liittyen selvityksen tietojen ja turvallisuuden hallintaan. Joitain tiedonkeruun alustoja oli kansallisesti raportoitu: Acute, Mediatri, Diarium, Lifecare, Obero, Woof ja sairaalakohtaiset ohjelmistot.

Authored by: 

Esa Bärlund, Senior Lecturer in Physiotherapy, Turku University of Applied Sciences 

Satu Takala, Health and well-being -Lecturer in Physiotherapy ,  Turku University of Applied Sciences