Covid-19-pandemian aikana etäterveyspalvelut, mukaan lukien etäohjaus terveydenhuollon ja hyvinvoinnin alalla, lisääntyivät valtavasti. Myös yleisessä digitalisaatiossa ja digitaalisten elementtien käyttöönotossa nähtiin harppauksia. Asiantuntijat joutuivat sopeutumaan nopeasti muuttuviin ympäristöihin mm. ihmisten liikkumisen rajoittamisten vuoksi. Digitaalisten käytäntöjen laajoista hyötyvaikutuksista yhteiskunnille on raportoitu mm. julkisten resurssien tehokkaan käytön, omahoidon korostumisen, asuinpaikasta riippumattoman hoidon saatavuuden ja matkustamisen pienempien ympäristövaikutusten näkökulmista (WCPT/INPTRA, 2020).

Bucki ym. (2022) mukaan terveydenhuollon palveluja on mahdollista toteuttaa etätoteutuksina, eri tutkimukset viittaavat niiden luotettavuuteen ja tehokkuuteen. Erityisesti on havaittu potilastyytyväisyyden olevan hyvä tai jopa parempi kuin hoitovastaanottokäyntinä. Estel ym. (2022) raportoi suurimman osan fysioterapeuteista näkevän fysioterapia-alalla isoja mahdollisuuksia digitalisoitumiseen, tutkimuksen lopputuloksena havaittiin tarve jokapäiväisten erityistyökalujen tunnistamiseen.

Erasmus+ -projekti "REBALANCE - Engaging Physiotherapists and gymnasts in the digital performance of their profession for distance guidance in physical exercise” on parhaillaan käynnissä ja hyvässä vauhdissa. Ensimmäisessa vaiheessa tarkasteltiin asiantuntijoiden mielipiteitä ja kokemuksia etäohjauksen käytöstä COVID-19 epidemian aikana. Mahdolliset oppimistarpeet tulevan oppimisympäristön rakentamiselle tunnistettiin asiantuntijakyselyn avulla.

Kyselyyn vastasi yhteensä 85 ammattilaista (n. 70 % naisia) kuudesta eri maasta (kuvio 1)

Kuvio 1. Vastaajien jakautuminen eri maissa(n=85).

Vastaajista noin 40 % oli alle 35-vuotiaita ja 10 % yli 55-vuotiaita. Vastaajista suurin osa, 80 %, oli 25–54-vuotiaita. Lisäksi 63 % vastaajista oli joko fysioterapeutteja (30 %) tai voimistelu- tai urheiluvalmentajia (33 %) (kuvio 2). Vastaajien koulutuksesta ¾:llä oli joko kandidaatin tutkinto tai korkeakoulututkinto (kuvio 3). Vastaajista 16 % oli työskennellyt alalla alle kolme vuotta, 30 % 3-10 vuotta ja 50 % kymmenen vuotta tai enemmän.

Kuvio 2. Kyselyyn vastanneiden ammatit (n=85)

Kuvio 3. Kyselyyn vastanneiden koulutustausta (n=85)

Vastaajista n. 40 % työskenteli terveydenhuollon alalla joko yksityisissä, julkisissa- tai sairaalaympäristöissä. Viisi vastaajaa työskenteli koulussa (kuvio 4). Vastaajista hieman alle puolet (43 %), ilmoitti työskentelevänsä joko ammattikoulutuskeskuksissa, kuntosaleilla tai urheiluseuroissa.

Kuvio 4. Kyselyyn vastaajien toimialat (n=85).

Seuraavassa artikkelissa esitellään ja käsitellään tarkemmin vastaajien etäohjaukseen liittyviä kokemuksia.

Lähteet:

Bucki FM, Clay MB, Tobiczyk H, Green BN. Scoping Review of Telehealth for Musculoskeletal Disorders: Applications for the COVID-19 Pandemic. J Manipulative Physiol Ther. 2021 Sep;44(7):558-565. doi: 10.1016/j.jmpt.2021.12.003. Epub 2022 Mar 3. PMID: 35249750; PMCID: PMC8892222.

Estel K, Scherer J, Dahl H, Wolber E, Forsat ND, Back DA. Potential of digitalization within physiotherapy: a comparative survey. BMC Health Serv Res. 2022 Apr 13;22(1):496. doi: 10.1186/s12913-022-07931-5. PMID: 35418069; PMCID: PMC9007581.

WCPT/INPTRA. 2020. Report of the wcpt/inptra digital physical therapy practice task force. Digital Physical Therapy Task Force, 2017-2020.

Authored by: 

Esa Bärlund, Senior Lecturer in Physiotherapy, Turku University of Applied Sciences 

Satu Takala, Health and well-being -Lecturer in Physiotherapy,  Turku University of Applied Sciences